torstai 25. huhtikuuta 2013

Tunnetko jo Kangadzungelin? - Do you already know Kangadzungel?


Kevätterveiset Tallinnasta:) Vähän myöhäinen talviloma alkoi hyvinkin aurinkoisissa tunnelmissa lahden tuolla puolen. Aurinko oli kutitellut siellä ilmeisesti Helsinkiä enemmän, koska mm. vanhassa kaupungissa terassit olivat pitkälti jo pystyssä ja niillä tarkeni jo istuskellakin. Tosin mikäpä on istuskellessä, kun varustuksiin kuului mm. lämpimiä lapmpaantaljoja. Siis terassituolien varusteisiin, ei niillä istuvien ihmisten:)


Tallinnaan on viime aikoina usein meidän perheestä reissattu kolmen K:oon periaatteella: asialistalle ovat kuuluneet Karnaluks, kasvohoito ja kulinarismi. Karnaluksissa pyörähdettiin nytkin. Koriin päätyivät langat miehen villatakkia varten, sekä monenlaista pientä tilpehööriä omiin projekeihini: helmiä, nauhoja, korunosia jne. Tämän vuoden alusta asti kestänyt langanostolakko sen sijaan jatkuu edelleen menestyksekkäästi, koska nyt matkalaukuissa kotiin tulleet kerät olivat miehen hankinta. Vaikkakin niiden matkassa villatakiksi lienee minullakin pieni rooli:) On se vaan kuulkaa kummallista, kun kerävuorien keskellä yhden- jos toisenkinlaisia ihanuuksia hypistellessä tajuaa, että ei tarvitse yhtäkään lankakerää. Että tuota ostin täältä viime reissulla, mutta on edelleen neulomatta, tekisi mieli tehdä sellainen huivi ja tällaiset lapaset, kumma kumpiinkin on jo langat olemassa. Tai miten maailmaan mahtuvien lankakerien ja ihanien mallien ja oman neulomiseen käytettävän ajan määrä on niin suuressa ristiriidassa keskenään, että ei voi muuta kuin huokaista. Ja miettiä niitä kotona odottavia keriä.


Vanhakaupunki oli melkoisen autio turistien puolesta vielä tähän aikaan vuodesta, mutta muualla oli vilinää kyllä senkin edestä. Matkan varsinainen löytö oli kangaskauppa Kankadzungel. Eli matkaan eksyi neljäskin K. Voiko niin paljon erilaisia kankaita, nauhoja, nappeja, röyhelökoristeita ja muuta ompeluun liittyvää olla olemassakaan saman katon alla? Heillä on myös verkkokauppa, jossa kaikki tuotteet näyttävät olevan 40 % alennuksessa! Alennuksilla tuo kyseinen liike taisi allekirjoittaneenkin koukuttaa. En ollut koko paikasta koskaan edes kuullut aiemmin, mutta laivalla jostakin pöydällä lojuneesta lehtisestä bongasin mainoskupongin: kaikki kyseisen kaupan tuotteet puoleen hintaan. Kauppa on osoitteessa Tartu mnt 35/Kunderi 8a, eli aivan matkan varrella Karnaluksiin mentäessä. Reilun tunnin pyörimisen ja melkoisen nauha-, vetoketju-, kuminauha- ja laukunsulkijamagneettipinon hankinnan jälkeen kassalta sai uuden etukupongin: kaikki 30.4. mennessä tehdyt ostokset -30 %. No, koska kauppaa ei ensimmäisellä kerralla sentään tullut ostettua tyhjäksi, niin arvatkaa vaan, olinko siellä seuraavana päivänä uudestaan:)


Kulinarismi ja kasvohoito mahtuivat myös reissuohjelmaan. Naamavärkkiään pääsee ehostamaan lähes puolet Suomen hintoja edullisemmin, joten heleyttävälle, rentouttavalle, hoitavalle, puhdistavalle ja uusintavalle kasvohoidolle on aina tilaus matkaohjelmassa. Osoite oli nyt kuten monta kertaa aiemminkin Pikk-kadulla, Pikk 40 Ilusalong.


Kulinaristisia elämyksiä tarjoilee takuuvarmasti yksi suosikkiravintoloistamme, Restoran Ribe Vene-kadulla. Rento, hyväntuulinen, tyylikäs ja erittäin hyvän palvelun ja herkullisen ruoan ravintola on saanut meistä kyllä kanta-asiakkaita, ja tänne palataankin säännöllisesti. Aika osuva kuvaus ravintolan ruoista, viineistä, tunnelmasta ja arjen kohottavasta vaikutuksesta löytyy täältä.

Joten, reissusta on palattu kotiin niin ompelutarvikkeita kuin makunautintojakin rikkaampina, ja seuraava reissu tehdään varmasti neljän K:oon säännöllä, sen verran tuonne Kangadzngeliin jäi vielä tavaraa odottamaan:)

**********

Greetings from Tallinn! Our family has spent a few wonderful spring days in sunny Tallinn. It's rather easy to travel from Helsinki to Tallinn, it takes only 2-2,5 hours with ferry. The price level in Tallinn is lower compared to Helsinki and that's why we'll visit there every now and then. Usually we go to Karnaluks to byu some materials for sewing and knitting projects, enjoy good food (Restoran Ribe is one of the best places for that) and I also spend som money to facial treatments, which are almost 50 % cheaper than in Finland. This time I visited Pikk 40 Ilusalong, which is a really nice place to go.

But what was the actual discovery of this journey, it was the giantic fabric store Kangadzungel. I think I have never seen such a many decorating bands, fabrics of all kind, buttons and everything what you can imagine to need in your handicraft projects. This was the place were we definitely are going to visit again!


sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Pilkkuja



Kevään yksi muotikuvio ovat pilkut. Tai mikäli Outi Pyytä on uskominen, pilkut ovat yksi niistä kuoseista, jotka ovat muodissa aina: sesongista toiseen ne esitellään hiukan eri tavalla, eri kokoisina tai värisinä variaatioina. Olen siis kevätmuodin huipulla, kun ostin tämän pilkkuhameen itselleni eilen Fidan Tyyli-illasta, jossa oman tyylin löytämisestä ja sen toteuttamisesta kirppareita hyödyntäen puhuivat kierrätysmuodin puolestapuhuja Outi Pyy ja Aamukahvilla-blogin Henriikka. Tilaisuus pidettiin Helsingissä Lönnrotinkadun uudessa myymälässä, joka olikin itselleni ihan uusi tuttavuus.

Ilta heräti monenlaisia ajatuksia siitä, kuinka omilla vaatevalinnoillaan, ostopäätöksillä ja vaatehuollolla voi vaikuttaa siihen, kuinka ympäristöystävällinen pukeutuja itse kukin on. Vaatteiden materiaali, esimerkiksi ekopuuvilla vs. tavallinen tehotuotettu, vaikuttaa kokonaisuuteen vain noin 20 % verran. Yllättävän suuri osa ympäristökuormituksesta tulee vaatteiden kuljetuksista ja vielä suurempi, häkellyttävän iso kakku siitä, miten vaatetta pidetään, huolletaan, pestään ja tuuletetaan.Taidanpa toteuttaa pitkään suunnittelemani pesupähkinöiden kokeilun oitis.

Entä kuka on kuullut vuonna 2016 voimaan tulevasta tekstiilijätelaista? Minä en ainakaan ollut lainkaan tietoinen, että kolmen vuoden päästä rikkinäisiä sukkia, loppuun käytettyjä alushousuja ja muuta täysin kirpparille kelpaamatonta tekstiilijätettä ei ole lupa enää lykätä sekajätteeseen tai kaatopaikalle. Energiajäte tai jae olisi noiden oikea paikka, mutta kuinka monen taloyhtiön pihalta sellainen laatikko vielä löytyy, omasta tekstiilikeräysastiasta puhumattakaan?


Tyyli-illan vinkkien perusteella aloinkin ruotia omaa vaatekäyttäytymistäni ja kuluttamistani. Vaatejätteen tuottamiseen osallistuvat vähemmän mm. ne jotka
a) Ostavat laadukkaita ja ajattomia vaatteita, jotka kestävät niin materiaalin, värin kuin mallinkin puolesta sesongista toiseen. Värit ja mallit tosin tulevat muotiin aina aika ajoin uudestaan, joten se kellä nyt on säästössä 80-90 -lukujen neonvärisiä luomuksia, on taas muodin huipulla:)
b) Tekevät itse vaatteita. Tämä ei välttämättä läheskään aina ole se edullisin vaihtoehto, mutta kuljetukset, viimeistely- ym. aineiden kemikaalikuorma jäävät vaatteista pois.
c) Tuunaavat olemassaolevia vaatteita uuteen uskoon, niin että niiden elinkaari pitenee.
d) Korjaavat rikkoutuneen vaatteen, osaavat ommella irronneet napit ja vaihtaa vetoketjun.
e) Suosivat reilun kaupan vaatteita, jossa tuottajat ja ompelijat saavat työstään kunnollisen korvauksen.
f) Ovat mukana kehittämässä tai ostokäyttäytymisellään tukemassa innovatiivisia suunnittelutekniikoita, joissa valmistettavien vaatteiden leikkuujätteen määrä on pieni tai lähes nolla (zero waste).
g) Suosivat valmistajia, jotka hyödyntävät tuotteidensa valmistuksessa teollisuuden leikkuujätettä tai kirpputorien tarjoamia materiaaleja sekä lajittelukeskusten tukkumyyntejä.
e) Koluavat kirppareita.

Mihin noista itse voin rastia kuuluvani? Itse tehdyt vaatteet ja tuunaus. Tsek. Näitä pyrin harrastamaan mahdollisimman paljon. Alennusmyynneistä ja muista houkutuksista huolimatta. Vaatteiden korjaus. Tsek. Olen vaihtanut hajonneita vetoketjuja useimpiin kuin yksiin farkkuihin, muihinkin kuin omiini. Samaten ratkenneet saumat, liian pitkät lahkeet tai ylileveät paidat on helppo korjata sopiviksi. Laadukkaiden vaatteiden ostajaksi sitä haluaisi kaiketi jokainen itseään tituleerata, vaikka kuinka aina välillä halpisketjujen tarjoukset saattavat viedä mennessään. Seuraukset näkyvät kuulemma hyin kirpputoreilla, joihin tuotavien vaatteiden ja varsinkin myyntikelvottomien sellaisten määrä on kasvanut huimasti sen jälkeen, kun Hennes & Mauritz vuonna 1997 tuli Suomeen.. Zero waste -suunnittelusta sen sijaan en ollut edes kuullut ennen eilistä, mutta vaikutti varsin mielenkiintoiselta. Kirpparit ovat varsin tuttuja paikkoja niin vaateostosten kuin materiaalihankintojenkin suhteen, mutta parantamisen varaa tuossa vaatejalanjäljessä taitaa silti aina olla.

No, noissa kuvissa pilkkuhameen kaverina on juurikin kirpparilta parilla eurolla ostettu Henkkamaukan musta peruskauluspaita. Valkoinen paita taas on Calvin Kleinin, sekin kirpputorilta 15 eurolla mukaan lähtenyt. Näissä kuvissa kuten käytössäkin kumpikin toimii hyvin, joten tästä näkökulmasta molemmat, perinteisesti erilaisiin laatulokeroihin asetetut tuotteet toimivat yhtä hyvin.


Kirpparit siis edelleen kunniaan ja kangaskaapissa odottaa myös yksi pilkullinen mekkokangas kesän rientoja, joten eikun ompelukoneen ääreen. Aurinkoista sunnuntaita!



torstai 18. huhtikuuta 2013

Pikku Myyn punainen mekko - Red dress for Little Myy


Veljelle syntyi Pikku Myy. Ja sillä tyypillähän on aina punainen mekko, joten ristiäislahjan, Arabian Muumi-astioiden kaveriksi syntyi tämä ihanuus.



Ostin jokin aika sitten kirpparilta joulunpunaisen pellavahameen, tarkoituksena hajottaa se ja käyttää kangas yhteen "punaiseen projektiin". No, tässä kävi niin kuin monessa muussakin, että kangas osoittautui kovasti sopivaksi johonkin muuhun kuin mihin se oli alunperin tarkoitettu. Joten tuo mainittu punainen projekti odottaa edelleen toteutumistaan ja mahdolliseti uutta kangastakin, mutta mekko on jo uuden omistajansa vaatekaapissa. Jos Pikku Myyllä sellaista huonekalua ylipäätään on olemassa:)



Muffinssikangas on peräisin samalta viime marraskuiselta kädentaitomessureissulta, kuin edellisen jutunkin kangas. Mekon kaava on mukailtu Suuresta Käsityölehdestä ja koko on noin 70 cm. Pienten vaatteiden teko on kyllä varsin hauskaa, kun niihin riittää melkein minkälainen pikkupala vaan kangasta, valmista tulee nopeasti ja jotenkin tämmöiset lähes miniatyyrit ei voi olla muuta kuin aika söpösiä ilmestyksiä.


Lopussa vielä kolmen kopla. Tuo valkoinen mekko on äitin löytö alennusmyynnistä. Minulle se kulkeutui, jotta matkaisi edelleen kummitytölleni. Mekko oli hautautuneena ja unohtuneena varastoon niin kauan, että kummityttö kasvoi siitä ulos, joten nyt se toimittaa koristeen ja sisustuksen virkaa ompeluhuoneessa. Kaikelle siis yleensä löytyy ennemmin tai myöhemmin jotain käyttöä, oli kyseessä sitten materiaali, hajotettavaksi hankittu vaate tai ihan sellaisenaan käytettäväksi tarkoitettu vaate:) Ja tänään muuten löysin SPR:n Kontista taas yhden aivan ihanan, hajotettavaksi ja vain ja ainoastaan kankaan takia ostamani jutun. Joten kiertokulku jatkuu.

**********




My little brother and his common-law wife got a sweet little girl, Little Myy, on January. This dress is a part of christening present and it's red, because Little Myy always has a red dress:) Red fabric has been taken from a red linen skirt, which I bought some time ago from flea market. I was going to do something totally different of that fabric but now it ended up to a little girls dress with muffins. Njam!

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Viikonloppuherkut mekossa - Jeans pinafore dress



Muistatteko vielä tätä essua? Tai marraskuun kädentaitomessureissulta mukaan tarttuneita muffinssikankaita? Kankaistahan oli tarkoitus tulla juurikin tuo ensiksi mainittu essu pikkuleipurille, mutta kangas osoittautui liian hailakaksi väriltään ja liian vähäiseksi määrältään. Kaapin perälle tämä ei kuitenkaan jäänyt pyörimään, vaan päätyi herkuiksi kummitytön 5-vuotislahjamekkoon.


Minulla oli jonkinlainen villi visio farkkuliivihameesta ja muffinssit muotoutuivat osaksi sitä vähitellen, kokeilun ja fiilistelyn kautta. Kaava on mukailtu useammasta Suuren Käsityölehden liivihameen kaavasta. Yksi kirsikkakoristeinen herkku hyppäsi helmasta vähän ylemmäksi ja kokonaisuudesta tuli mielestäni oikein kiva.


Tämän myötä onkin mukava valmistautua viikonlopun herkkuihin kuten pitkään nukkumiseen, aamuherätyksen puuttumiseen, tauluhyllyn asentamiseen sekä keväisiin ajatuksiin yrttisiemenkylvöineen ja puutarhamessuineen. Herkullista viikonloppua!

**********

A pinafore dress from jeans came true, when I had a cute fabric with muffins and my god daughter had her 5 years birthday. Have a delicious weekend!

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Agricolan päivän kynäilyä ja kyhäilyä - Recycled jeans pencil case


Suomen kielen ja Agricolan päivän kunniaksi pukataanpas tänne yksi pääsiäisenä uuden kodin löytänyt kynäilijän lahjus: syksyllä koulun aloittava serkun tyttö sai farkuista ja nappilaatikon aarteista yhdistellyn penaalin. Kynille on siis ainakin paikka, toivottavasti myös kirjoitustaito tarttuu matkaan nopeasti, ellei ole jo.


Ihailen Hääräämön kekseliäitä, erittäin siististi ja käytännöllisesti toteutettuja ja hauskasti ideoituja kierrätystuotteita. Täältä nappasin idean tähänkin penaaliin. Sivulla on myös havainnollinen ja selkeä ompeluohje, joten mitäpä sitä tähän turhaan toistamaan. Kasvaa vaan virheiden mahdollisuus matkalla:)


Tänään on suomen kielen mietiskelyn ja runsaan harjoittamisen lisäksi tehty vähän kesälomauunnitelmia ja shoppailtu Ikeassa. Kummastakin tulee varmasti lisää juttua aikanaan. Äsken oli juuri uutisissa puhe siitä, onko tekstinkäsittelohjelmien kielentarkistusohjelmista mihinkään. Pitääpä lukaista tämä teksti oikein tuplasti läpi, ettei ainakaan olisi virheitä. Virheetöntä tiistai-iltaa siis!

**********

I made a pencil case from recycled jeans to a little girl as a birthday present. It's always usefull to have something to put your pens and pencils in, especially when you will start school next autumn. The pattern with DIY-pictures in Finnish here.

That's a really appropriate day for presenting something related to writing, because today in Finland we spend a special day for Finnish language. The day has been nominated after the clergyman  Mikael Agricola, who is called the father of Finnish written language.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Macaroneja ja munia kevään väreissä - Macarons and eggs in spring colours



Pääsiäinen oli ja meni ja sen jälkeinen viikko onkin hurahtanut vauhdilla. Lyhyet työviikot ovat aina mukavia, vaikkakin maanantaisen vapaapäivän seurauksena mentaalinen kalenterini oli koko viikon yhden päivän jäljessä. Viikonlopun alkaminen jo "torstaina" ei kyllä olut yhtään hassumpi juttu:) Ehkä siksi on tuntunutkin, että tässä on parin päivän aikana ehtinyt touhuta yhtä ja toista.


Eilen olin piiitkästä aikaa istumassa iltaa muualla kuin kotisohvalla kutimen seurassa. Kekkereiden teema liittyi enemmän tai vähemmän Liisa Ihmemaassa -maailmaan ja niinpä viemisiksi kehitettiin mm. Eat me -tekstillä tuunattuna macaron-leivoksia. Ohje on napattu täältä. Olen mitellyt kestävyyttäni macaronien kanssa aina silloin tällöin ja näennäisesti yksinkertaiset leivokset kyllä vievät pelin välillä ihan 6-0. Miten voi olla, että samalla ohjeella tehdyt ja samassa uunissa ja lämpötilassa paistetu leivokset joskus onnistuvat ja toisinaan taas eivät sitten millään?


Macaronien lisäksi muitakin väripilkkuja on pikkuhiljaa kevätauringon vanavedessä hiipinyt keittiöön. Viimeksi puhuin kuivumassa olevista huopamunista. Osuin ennen pääsiäistä lenkilläni paikallisten Marttojen kevätmyyjäisiin ja sieltä sain inspiraation näihin, styrox-munan ympärille neulahuovutettuihin muniin. En tykännyt neulahuovutuksen jättämistä jäljistä munien pinnassa, joten kiinnitin villahahtuvan ensin neuloilla ja tein varsinaisen huovutuksen perinteisenä märkähuovutuksena. Näiden äärellä kelpaa syödä aamupalaa harmaimpanakin aamuna:)

**********

Signs of spring are slowing pop up around here, including a few Easter decorations. I made these hand-felted eggs of styrox-eggs and colourful wools with needles, water and Marseille-soap. Even Easter have gone for this year, it's nice to have morning coffee watching for these colourfull eggs on the table.

There is also something else to enjoy with coffee: macarons. I made these to the party, where the theme was taken from Alice in Wonderland.